Huuto Letra

eteenpäin? | Kylmenee
ilma vaikka päivä pitenee | Ei metsä säältä suojaa anna | Harvoin näyttäytyvät
selviytyjät erämaan |
Taakse jääneet eivät pääse haudan rauhaan | Vuoret ympäröivät saalistaan, niin
vailla uskoa | Mistä
voimme täällä elää? | Mistä löydämme tien eteenpäin? | Ei elo kohtaa kuolemaa |
Ainoastaan kärsimystä
ja tuskaa | Viety on kykymme kulkea | Voimat askeleiden ehtyneet | Heikkoina ja
haluttomina | Turmioon
eksyneet | Taivaan paino laulaa kuorona | Korviamme sen sävel piinaa | Riistäen
vapautemme, synnyttäen
pelkomme | Saa meidät säälin unohtamaan | Se kaikuu seinämistä | Ilman halki
kiirii | Menetetty toivo
viimeisten | Vuoret ympäröivät saalistaan, seuraavaksi iskevät | Mistä kukaan
täällä elää? | Mistä löytää
tie eteenpäin? | Susille jäävät uhreiksi heikot | Vahvat saavat susien tahdon |
Silmät sokeina seuraamme
ääniä | Vain ihmisluonto pahuudesta elää | Vaisto ottaa vallan kun mieli
kääntyy mustaan | Ei näy taivalta
jalkojemme alla | Suden loimi yllään, epätoivo apunaan | Pian ensimmäinen
tarttuu aseeseen | Tekee
lopun jumalanpilkasta ja hulluudesta | Kun viimeinenkin syyllistyy murhaan |
Näillä hyisillä poluilla |
Minne pimeässä ryömimme | Sinne pedot vaeltavat | Olemme esittäneet roolimme |
Se kaikuu seinämistä |
Ilman halki kiirii menetetty toivo | Kuule tuomittujen huuto | Valo paljastaa
veriroiskeet lumessa |
Teoistamme heijastuu matkamme määränpää | Ei elo kohtaa kuolemaa | Kärsimyksen
voi lopettaa |
Luontoamme pelkään | Vaan enää en voi huutoja vaientaa | Niin sade viimeiset
varjonsa langettaa |
Lakeudet muuttuneet hautausmaiksi | Saman taivaan alla selviytyjät erämaan |
Sodan muiston tieltään tuuli
pyyhkii | Se kaikuu seinämistä | Ilman halki kiirii menetetty toivo | Jo unessa
kuulen tuomittujen huudon

[English translation:]

The Scream

Beyond sight eyes are blinded by the ice | A wind filled with fury slashes
through hands | Mountains
surrounding their prey, devoid of hope | On what can we live here? | Where can
we find the path forward? |
The air gets colder, though the days grow longer | The forest provides no
shelter from the weather | Survivors
of the wilderness rarely show themselves | The ones left behind never reaching
the tranquil of a grave |
Mountains surrounding their prey, devoid of hope | On what can we live here? |
Where can we find the path
forward? | Life does not face death | Only suffering and pain | Our ability to
roam taken from us | The strength
of our steps exhausted | Feeble and lacklustre | Lost in doom | The weight of
the sky, singing like a choir | Our
ears tormented by its tones | Depriving us our freedom, giving birth to our
fears | Making us forget pity | It
echoes from the walls | Soars through the air | The lost hope of the final ones
| Mountains surrounding their
prey, next they will strike | On what does anyone live here? | Where can we
find the path forward? | To the
wolves the weak ones fall victim | But the strong ones get the will of the
wolves | Eyes blinded we follow the
sounds | Only human nature lives from evil | Instinct takes hold when the mind
turns black | No path is seen
under our feet | Donning a wolf felt, aided by despair | Soon the first one
grabs a weapon | Bringing an end
to this blasphemy and insanity | When also the last one becomes guilty of
murder | One these paths cold as
ice | Where in darkness we crawl to | Thither the beasts wander | We have
played our role | It echoes from the
walls | The lost hope soars through the air | Hear the screams of the damned |
The light reveals blood stains
in the snow | Our deeds reflect our destination | Life does not face death |
The suffering can be ended | I fear
our nature | But no longer can I silence the screams | So the rain casts its
final shadows | Plains turned into
graveyards | Under the same sky, survivors of the wilderness | Memory of war
swept away by the wind | It
echoes from the walls | The lost hope soars through the air | Already in sleep
I hear the screams of the damned